TEEMAT

                      1. Vanhusten hoitaminen

                      2. Työttömyyden hoitaminen

                      3. Julkisten palveluiden hoitaminen

Vanhusten hoitaminen

Hoitaminen kannattaa.

Ainoa asia minkä voimme varmasti ennustaa Suomessa, on vanhusväestön kasvu.

Viime aikojen uutiset vanhusväestön hoidosta, hoivasta ja huolenpidosta ovat huolestuttavia.

Suomi on bruttokansantuotteella mitaten maailman vauraimpia maita. Tuottavuus ja kilpailukyky ovat kunnossa. Työttömyyskin on alenemassa EU:n kärkimaiden tasolle.

Vanhustenhoito on tästä huolimatta jäämässä retuperälle. Miten käy suuren hiljaisen vanhusten joukon, joka jää vaille laadukkaita palveluita tällä hetkellä?  Miten käy muutaman vuoden päästä suurten ikäluokkien ikääntyessä?

Liian moni laitoksissa ja kotona hoivaa tarvitseva jää liian huonolle hoidolle. Asiasta käytiin keväällä eduskunnassa ansiokas välikysymyskeskustelu. Todellista halua ongelman ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole. Verohelpotuksiin riittää rahaa miljardeja euroja, mutta vanhustenhoidon ratkaisuihin niitä ei liikene.

Suurin osa ikääntyvästä väestöstä pärjää omassa kodissaan ja harrastustensa parissa ilman varsinaista ulkopuolista apua.  Jotkut tarvitsevat terveydenhoidon ja kotipalvelun apua. Julkisten palvelujen lisäksi on erilaisten yhteisöjen tuottamat palvelut ja naapuri apu.

Dementia koteja ja palveluasuntoja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Vanhainkotipaikat vähenevät, mutta korvaavia hoitopaikkoja ei ole tulevaisuudessa tarpeeksi. Samoin suurena uhkana tulevaisuudessa on myös hoitohenkilökunnan saatavuus.

Omaishoidonpiirissä on myös suuri joukko kansalaisia. Omaishoitajuuden tukeminen onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpi vaihtoehto. Niillä joilla on mahdollisuus ja halu toimia läheistensä hoitajana tarvitsevat siihen myös todellisen tuen. Taloudellinen tuki, lomat, vapaapäivät ja henkinen tuki ovat heille todella tärkeitä panostuksia tulevaisuudessa.

Omaishoitajuudesta minulla on henkilökohtaista kokemusta omien vanhempieni hoidon osalta. Tätä kokemustani olen hyödyntänyt myös työssäni Omaishoitajien tukiprojektissa.

Vanhusten hyvä hoito on mielestäni tämän hetken tärkein asia johon yhteiskunnan on panostettava.

Hoitaminen kannattaa aina.

Työttömyyden hoitaminen

Työllisyyden hoitamien ei pelkästään riitä. Yritysten ja yrittäjien toimintaedellytysten parantamisen lisäksi tarvitaan erilaisia toimia työttömyyden hoitoon.

Kaikki eivät työllisty avoimille työmarkkinoille. Syitä on monia ammattitaidosta, terveydestä, sosiaalisiin ongelmiin.

Näiden ratkaisemiseksi tarvitaan yksilöllisiä toimenpiteitä yhteistyössä työttömiltä, työvoimaviranomaisilta, kunnilta, yrittäjiltä ja kolmannelta sektorilta. Kaikki toimenpiteet ihmisten elämähallinnan parantamiseksi ovat tärkeitä.

Alipalkatut pätkätyöt eivät ole oikea ratkaisu tässä tilanteessa. Ei ole kenenkään etu saattaa työttömiä entistä pahempaan ahdinkoon epämääräisen työsuhteiden, yhdentekevän työvoimakoulutuksen ja karenssien uhkan alla. Yhteistyössä tehdyt ratkaisut yksilölliset elämäntilanteet huomioiden päästään parhaaseen lopputulokseen.

Kenen etua palvelee yrittäjäjärjestön vaatimat tiedot työttömästä työvoimasta. Useimmiten tekijöitä työhön löytyy, jos työstä saa kohtuullisen toimeentulon ja inhimillisen kohtelun. Työttömyyttä ei poisteta kyttäämällä työttömien joukkoa ja vaatimalla karensseja ja kortistojen puhdistamisia, jos työtä ei ole valmis tarjoamaan ehdoilla joilla ihminen tulee oikeasti toimeen.

Puolin ja toisin on ääripäitä ja marginaaleja joihin on syytä puuttua, mutta pääsääntöisesti yhteistyöllä päästään parhaaseen lopputulokseen.

Julkisten paveluiden hoitaminen

Julkisten palveluiden turvaaminen

Kansalaisilta tehtyjen kyselyjen tulokset osoittavat suomalaisten kannattavan julkista palvelutuotantoa.

Suomessa eletään vielä selvästi pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaisesti. Ontuen, mutta kuitenkin.

Glopaalitalous ja markkinavoimat haluavat selvästi murentaa tätä mallia. Julkisen palvelutuotannon saattaminen kilpailu- ja palveludirektiivien mukaisesti kilpailutetuiksi on markkinakapitalistien tavoitteena.

Mikään direktiivi tai laki ei pakota kuntia kilpailuttamaan toimintojaan. Markkinavoimat ja yritykset siihen kyllä painostavat.

Kuntien tiukan talouden puristuksessa on tehostettava toimintaansa, mutta siinäkään ei tarvitse lähtökohtana olla ulkoistaminen ja yksityistäminen. Oman toiminnan järkiperäistäminen henkilöstön kanssa yhdessä suunnitellen ja tehden mahdollistaa usein toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Suoraan tilinpäätöksistä otettujen vertailukustannuksien vertaaminen yksityisen tarjoamaan palvelun halvempaan hintaan ei yleensä johda toiminnan kannalta järkevään lopputulokseen.

Kunnan niukkenevien rahojen käytöstä on myös oman henkilöstön annettava mahdollisuus muuttaa toimintatapojaan tuottaa samaa laatua kuin kilpailijat.

Kilpailuttaminen ja hankinta ovat vaikea laji jota kunnissa kannattaa opetella harkiten.

Kannanotot 

On hyvä, että vuoden alussa astui voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain mukaan lapsista ja lapsiperheistä on pidettävä mahdollisimman hyvää huolta. Viranomaisten on rangaistuksen uhalla ilmoitettava epäilemästään lasten huonosta kohtelusta. Kaikille meille kuulu osaltaan lasten kehityksen ja kasvun mahdollisimman hyvien olosuhteiden turvaaminen. Hyvä näin koska lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme.

Huolen aiheenani onkin milloin saadaan vanhuksillemme lain suoja hyvän vanhuuden turvaamiseksi. Eläinsuojelulaki määrä hyötyeläinten olosuhteista ja ulkona liikkumisesta, mutta vanhusten ulkona liikkumisesta ja välttämättömän hoidon tasosta ei huolehdi kukaan.

Laitoksissa on henkilökunta alimitoitettu ja niin hoitotyöhönsä sidottu, ettei aikaa vanhusten ulkoiluttamiseen ole. Hankasalmella kotonaan asuu myös huonokuntoisia vanhuksia jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa.

Palveluasunto tarjontaa meillä ei ole tarpeeksi ja laitokset ovat täynnä.  Jonossa odottavat vanhukset, jotka ovat kotihoidonpalvelujen piirissä joutuvat olemaan huonossakin kunnossa yksin suurimman osan vuorokautta. Suuri määrä vanhuksiamme ovat ilman kotihoidon palveluja omasta halustaan. Osa on ilman palveluja osaamatta niitä edes hakea.

Ainoa asia minkä voimme varmasti ennustaa Suomessa, on vanhusväestön kasvu. Hankasalmella ei vanhusten määrä kasva enää suurella määrällä, mutta kasvaa kuitenkin vuoteen 2020 mennessä. Suurin ongelma vanhusten hoidon osalta onkin tämän päivän alimitoitettu hoidon taso. Ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, ei ympärivuorokautisia hoitopaikkoja.

Miten käy suuren hiljaisen vanhusten joukon, joka jää vaille laadukkaita palveluita tällä hetkellä?  Miten käy muutaman vuoden päästä suurten ikäluokkien ikääntyessä?

Suurin osa ikääntyvästä väestöstä pärjää omassa kodissaan ja harrastustensa parissa ilman varsinaista ulkopuolista apua.  Jotkut tarvitsevat terveydenhoidon ja kotipalvelun apua. Julkisten palvelujen lisäksi on erilaisten yhteisöjen tuottamat palvelut ja naapuri apu.

Kaikki yli 75 vuotiaat olisi saatava palvelutarpeen selvityksen piiriin, jotta voisimme selvityksen perusteella turvata mahdollisimman monen vanhuksemme pärjäämisen kotona mahdollisimman pitkään. Tällainen ennaltaehkäisevä työ olisi ensiarvoisen tärkeää, kunnassa tiedettäisiin missä olosuhteissa ikäihmiset asuvat ja millaisten palvelujen piirin he haluaisivat.

Dementia koteja ja palveluasuntoja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Samoin suurena uhkana tulevaisuudessa on myös hoitohenkilökunnan saatavuus.

Omaishoidonpiirissä on myös suuri joukko kansalaisia. Omaishoitajuuden tukeminen onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpi vaihtoehto. Niillä joilla on mahdollisuus ja halu toimia läheistensä hoitajana tarvitsevat siihen myös todellisen tuen. Taloudellinen tuki, lomat, vapaapäivät ja henkinen tuki ovat heille todella tärkeitä panostuksia tulevaisuudessa.

Hankasalmen kunnalta on rahat loppu vanhustenhoidon osalta, mutta Hankasalmen Lämpö Oy:n osakkeisiin rahaa kuitenkin löytyy. Energian säästön ja ilmastonlämpenemisen kannalta kaukolämpöön siirtyminen on kyllä perusteltua, mutta miksei lämpölaitoksen toteuttajaksi valita ammattitaitoisia energiantuottajayhtiöitä. Miksi Hankasalmen kunnan veronmaksajien rahoja pumpataan yhtiöön joka ei hallitse taloudenpitoaan eikä ole energiantuotannon asiantuntija.

Nämäkin rahat olisivat tarpeen vanhustenhoitoon.

Tapio Hult

5.2.2008

Uskallusta päätöksentekoon ei vielä Hankasalmella ollut!

Hankasalmen kunnan talous on mennyt heikompaan suuntaan jo pitkän aikaa. Vuoden 2003 ja 2004 tilinpäätökset saatiin osaksi plussalle myymällä kunnan asunnot kunnan omistamalle Hankasalmen Haka Koy:lle. Kunnan kokonaan omistama yhtiö osti kunnalta asunnot ja kunta takasi yhtiön lainat. Näin saatiin tilinpäätös näyttämään vähän aikaa paremmalta. Vuokralaiset maksavat nämäkin lainat.

Suuret investoinnit Vapon konttorirakennus, Kiilto Cleanin laajennus, Vanhainkodin saneeraus ja Ikkunatehtaan tontti investoinnit ovat osaltaan kiristäneet kunnan taloutta lyhyellä ajalla.

Verotulojen vähäinen kasvu ja valtionosuuksien hienoinen lisääntyminen eivät ole riittävästi tuoneet talouteemme liikkumatilaa. Hankasalmen kunnan menokehitys on väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen ollut sosiaali- ja terveystoimen sektoreilla nousujohteista.

Maakunnan ja seutukunnan vertailuissa kuntamme menot eivät ole kuitenkaan ikävakioituun tarpeeseen nähden kuitenkaan ylimitoitettuja. Päinvastoin on nähtävissä ettemme panosta tarpeeksi vanhuksiimme, vaikka saamme siihen valtionosuuksia enenevässä määrin. 

Keväästä 2006 asti kunnanhallitus on miettinyt keskuudessaan ratkaisuja kuntatalouden korjaamiseksi. Verotulontasausta saavilla kunnilla omat elinkeinopoliittiset kehittämis ja työllistämisratkaisut eivät tuota nopeasti toivottuja tuloksia. Olemme mielestäni investoineet yritystoiminnan edellytyksiin mittavasti Hankasalmella.

Ainut kestävä pitkän aikavälin ratkaisu on vähentää menoja, ja sopeuttaa ne tulojen mukaisiksi. Kuntataloudessa voidaan hetkellisesti tehdä alijäämää ja lisätä velan ottoa, mutta pitkän päälle sitä ei itsenäinen kunta voi tehdä.

Meillä täällä Hankasalmella on valistuneet päättäjät jotka tuntevat kuntatalouden mekanismit ja itsenäisen kunnan olemassaolon tärkeyden. Ellei itse päätetä rakenteellisista vaikeistakin ratkaisuista niin naapurissa odottaa päättäjät, jotka ovat valmiit tekemään ne meidän puolestamme tulevaisuudessa.

Meillä on selvittelyssä tällä hetkellä seututerveyskeskus, johon seutukunnan kunnat ovat yhteisvoimin liittymässä. Toivottavaa olisi alueen yhteisen terveyskeskuksen aloittavan jo vuoden 2009 alusta. Seutuhoivahanke vanhustenhoidon osalta etenee myös reippain askelin. Siivoustoimen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon osalta selvitykset toimintojen uudelleen järjestämiseksi ovat myös tulossa ratkaistaviksi. Kuljetus ja kyydityspalvelut ovat myös jo päätettyjä selvityksen kohteita.

Seuraavassa selvityskorissa tulee olemaan myös kunnan hallinnon ja virastotalon toimintojen selvittely. Toivottavasti siihenkin asetetaan ulkopuolinen selvitys henkilö. Omien töiden tärkeyden ja paljouden mittaaminen ei meille kaikille tahdo oikein objektiivisesti onnistua.

Sivistystoimen osalta säästöjä etsitään kouluverkkoratkaisusta. Oppilasmäärän vähenemisestä johtuen oppilaskohtaiset kustannukset nousevat jatkuvasti. Ratkaisevin asia on koulunsa aloittavien määrän väheneminen ja kaikkien alakoululaisten mahtuminen tulevaisuudessa kolmeen kouluun. Opetusryhmien koko säilyy vielä järkevän kokoisena ja opettajat voivat opettaa saman luokka asteen oppilaita.

Sivistystoimen tekemät selvitykset ja sivistyslautakunnan tekemät päätökset tukevat ratkaisujen tekemistä tässä vaiheessa. Yritystaidon tekemä kouluverkkoselvitys vain täydentää tiedossamme olevia asioita.

Lasten ja nuorten määrä vähenee vanhusten määrän lisääntyessä, palveluita on kohdennettava uudella tavalla. Koululaiset saavat opetuksensa kolmessakin koulussa, kukaan ei jää sen vuoksi saamatta opetusta.

Vanhuksia voi jäädä hoitamatta tai ainakin huonommalle hoidolle, ellei sinne kohdenneta lisää resursseja.

Kouluverkkouudistus ja neljän koulun lakkauttaminen ei tietenkään vielä riitä tarvittaviin resursseihin. Tarvitaan selkeästi terveys- ja sosiaalitoimen omien painopisteiden muuttamista ja uudenlaisia toimintatapoja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisiin. Kaikilta muiltakin hallintokunnilta vaaditaan niin rakenteellisia, kuin toiminnallisia uudistuksia ikääntymisen tuomien palvelutarpeiden ratkaisemiseksi.

Hankasalmen kunnasta ei ole tarkoitusta tehdä pelkästään vanhusten hoiva kuntaa, mutta hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti meidän tulee pitää huolta vanhuksistamme.

Talous asettaa toiminnallemme kuitenkin rajalliset edellytykset, jotta pystymme luomaan viihtyisän elinympäristön ja toimivat palvelut kuntalaisille.

Päätösten tekeminen vaatii myös uskallusta nähdä ja tunnustaa tosiasiat.

Tapio Hult

20.12.2006

kunnanhallituksen1.vpj

Seutukunnan veturin vahvistuminen on koko maakunnan etu, tämä on realismia.

Maankäytön, kunnallistekniikan, yritystoiminnan ja palvelutuotannon kannalta järjetön tilanne on viimein saatava toimivaksi. Ketä hyödyttää tällainen päällekkäinen hallinto ja tuotanto lähes kaikessa toiminnoissa. Kuntien itsenäisyys ei ole tärkeintä vaan kuntalaiset ja heidän saamansa palvelut. Päivähoito, koulutus, vanhustenhoito jotka tarvitsevat tekijöitä ei hallinnointia.

Kuntien taloudellinen ahdinko on lisääntynyt vaikka Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa ja kansantuotteella mitaten maailman vauraimpia maita. Valtiovalta omilla toimillaan on asettanut kunnat suurelta osalta vastuuseen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Miljardien verohelpotukset ja optiomiljonäärit eivät luo hyviä edellytyksiä palvelujen säilymiselle.

Vanhusten määrä yli kaksinkertaistuu Jyvässeudulla seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Siinä on realismia johon kuntien päättäjien pitäisi pysytä vastaamaan.

Löyhät verkostot ja seutuyhteistyö ei ole ratkaisu tässä tilanteessa. Tarvitaan todellisia tekijöitä ja vastuunkantajia ratkaisemaan asioita myös kuntaliitosten kautta. Ylikunnallinen yhteistyö on hyvä asia, mutta se ei tässä tapauksessa pelkästään riitä.

Nyt on mielestäni aika Jyväskylän kaupungin pehmentää hiukan aggressiivista SuurJyväskylä ajatteluaan. Samoin on Jyväskylän maalaiskunnan päättäjien mietittävä todellisia tulevaisuuden haasteitaan, ei pelkästään riitä vertailu tämän päivän molempien kuntien huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Yhdessä suunniteltu strateginen kuntaliitos on koko Jyväseudun vetovoimaisuuden säilyttämisen lähtökohta.

Toivon todella molemmilta osapuolilta viisautta ja kauaskatseisuutta päätöksen tekoon. Valitsemalla yhdessä ulkopuolinen selvityshenkilö tai henkilöt valmistelemaan liitosta rauhassa ilman kiirettä ja porkkanarahojen odottelua päästään parhaaseen lopputulokseen. Päätöksen tekoon ja selvittelyyn ei saa mennä kuitenkaan vuosia. Vuonna 2009 kun maan uusi hallitus ja eduskunta tarkastelevat kuntien yhteistyö kuvioita saattaa olla esillä myös pakkoliitokset.

Köyhät verotulontasauksilla elävät kunnat voivat joutua uuteen tilanteeseen. Saattaa olla etteivät Suomen yhdistyneet ja hyvin menestyvät kunnat olekaan halukkaita tasaamaan verotulojaan samoilla prosenteilla tulevaisuudessa. Mitenkäs sitten käy vahvojen itsenäisten kuntien, kuten Hankasalmen, Konneveden, Kinnulan ja Jyväskylän maalaiskunnan. Nämä kunnat saavat nykyisin aika paljon verotulojentasausta.

Uusi eduskunta on tietenkin ratkaisevassa asemassa silloin, mutta kuntien päättäjien on hyvä tiedostaa tämäkin vaihtoehto, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Äänekoski on liitoksensa päättänyt ja näyttää esimerkkiä muille. Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen toivottavasti löytävät toisensa jolloin maakunta vahvistuu entisestään. Saarijärven seutu miettii vielä tilannettaan ,toivotaan sinnekin viisautta päättäjille. Laukaa, Hankasalmi ja Konnevesi olisi minulle mieluinen Kynsivesi kunta, ainakin selvittämisen arvoinen.

Tarvitaanko meillä Keski-Suomessa SuurJyväskylää? Mielestäni ei, mutta elleivät kaupunki ja maalaiskunta löydä muuten yhteistä ratkaisua yhdistymiselle siihen voidaan yhdistää kaikki seutukunnan kunnat, jopa Hankasalmi. Näkemykseni mukaan tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen tarvitsee elinvoimaisen Jyväskylän tästä hyötyy seutukunta, maakunta ja koko Suomi.

Tapio Hult  29.11.2006

Hankasalmi kunnanhallituksen 1vpj.